Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Kirjoitukset » Harvoin riihi tyhjänä palaa

Harvoin riihi tyhjänä palaa

Varkauden pyykkivaras

Sauna lämmitettiin aina lauantai-iltana. Pyykkiä pestiin lauantaisaunan jälkilämmössä tai pyhänä. Rannassa oli isoja patoja, joita sai vuokrata pyykinpesua varten. Aina en malttanut pataa vuokrata. Varsinkin talvella hain kelkalla avannosta vettä saunalle ja pesin pyykin siellä, kävin avannossa huuhtomassa ja lopuksi saunassa lämpimällä vedellä. Kesällä oli helpompaa kun sai rannassa pestä ja huuhtoa. Talvella pyykki kuivattiin vintillä ja kesällä ulkona. Pyykinpesu ja -kuivaus olivat aikaa vievää puuhaa kesät talvet.

Kuulaana kesäiltana olin pessyt omat vaatteeni, mamman ja poikien vaatteet sekä kaikkien sänkyvaatteet. Ripustin pyykit kuivumaan ulos narulle. Pyykkiä oli niin paljon, että pyykkipojat meinasivat loppua. Käki kukkui iltamyöhällä kuin sanoen minulle, että mene nyt jo nukkumaan. Selkäänkin sattui jo monen tunnin pyykin puristelu. Ajattelin, että on hyvä saada aamulla puhtaat vaatteet töihin. Herättyäni menin hakemaan pyykkiä narulta. Tuntui kuin katselisin Chaplinin elokuvaa, en vain tiennyt missä kohdassa pitäisi nauraa. Nimittän pyykkinaru oli tyhjä. Narulla ei ollut mitään, ei pyykkiä, pyykkipoikia eikä pyykkinarua. Minulta kesti hetken tajuta, että pyykkimme oli varastettu yön aikana. Minun olisi pitänyt lähteä töihin mutta lähdinkin Varkauden poliisilaitokselle. Ensimmäistä kertaa elämässäni astuin poliisilaitoksen ovesta sisään. Jouduin kumartumaan matalalla olevaa avattavaa ilmoittautumisluukkua kohti ja esittämään asiani. ”Minulta on varastettu pyykki, lähes kaikki vaatteet, ja minun pitäisi mennä töihin. En voi mennä alasti.” Poliiseja tuntui vähän naurattavan tilanne. Minua ei naurattanut. Viiksekäs poliisi otti kierrevihkoonsa ylös osoitteeni. Kuvailin hänelle varastetun pyykin. Siinä on markka poikineen kiinni vaatteissa. Jos joutuisin ostamaan kaiken uudelleen, siihen menisi tovi aikaa. Mielestäni poliisit suhtautuivat yliolkaisesti käytettyjen vaatteiden varkauteen. Meille varkauden merkitys oli suuri. Poliisilaitokselta ei kuulunut mitään muutamaan päivään eivätkä pyykit ilmaantuneet näköpiiriin.

Kävelin töistä kotiin kun vastani kävelevän nuoren tytön vaatteet herättivät huomioni. Tytöllä oli minun ompelemani punakukallinen mekko yllään. Lähdin vaivihkaa seuraamaan tyttöä. Adrenaliini kohisi korvissani. Aloin melkein nauramaan ääneen kun mietin mikä salapoliisi minusta oli tullutkaan. Tyttö heilutteli kävellessään hiuksiaan ja suoristi minun mekkoani reitensä päältä. Hän pysähtyi keltaisen puutalon eteen, avasi ulko-oven ja meni sisään. Hyökkäsin hänen peräänsä ovesta. Kysyin tiukasti heti ensi töikseni, että mistä mekko on? Tyttö ei näyttävän ymmärtävän tilannetta, että nyt käry kävi. ”Annatko mekon suosiolla vai mitä?” Tytön siniset silmät muljahtivat. En jäänyt odottamaan vastausta. Mekko oli vähän väljä tytön yllä. Otin kiinni tytön vyötäisiltä ja nostin mekon hänen päänsä yli. ”Hullu!” Hän sähisi. ”Parempi sekin kuin varas. Missäs minun loput pyykkini on?” Tyttö alkoi käsittää mistä on kysymys. Hän nyökkäsi kamaria kohti. Menin tuulispäänä kamariin ja tutkin ympäristöä. Sängyn alta pilkotti iso laatikko. Avasin laatikon kannen. Siellä oli sulassa sekamelskassa poikien housut, mamman mekko, sänkyvaatteemme. Kuvioitu tyynynliina, jonka olin tehnyt koulussa, puuttui. Muuten löysin kaikki pyykkimme. Otin ne kainalooni ja marssin kotiin. Sanoin lähtiessäni: ”Meille on sitten turha enää tulla varkaisiin.” Tyttö nyökkäsi. Hän ei näyttänyt vielä paatuneelta rikolliselta. Otin nimen ja osoitteen ylös.

Kyykistelin toista kertaa poliisilaitoksen luukulla. Tällä kertaa vastaanotto oli totista. ”Rouva ei olisi saanut itse mennä hakemaan vaatteitansa pois. Teitä voidaan syyttää kotirauhan rikkomisesta.” No jopas on, ajattelin. Tein poliisien työn ja hain varastetun omaisuuteni ja minusta aiotaan tehdä kotirauhanrikkoja. Eikö se tyttö rikkonut ensin minun kotirauhaani?

Myöhemmin Varkauden lehdessä luki, että Warkauden käräjillä oli käsiteltävinä pieniä rikosjuttuja kuten näpistyksiä ja säännöstelyrikkomuksia. Käräjillä oli tuomittu eräs tyttö toimitettavaksi kasvatuslaitokseen sen johdosta, että hän oli varastanut kolme polkupyörää ja pyykkejä narulta.