Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Blogi – Jokapäiväistä gluteenitonta kauraa » Pystymetsästä kirjailijaksi osa 2 kruunuhäät

Pystymetsästä kirjailijaksi osa 2 kruunuhäät

 

Kruunuhäät Luovan nuorisoseuralla

Kuvassa mummani Kerttu ja paappani Matti kruunuhäissä Luovan nuorisoseuralla 1961.

Tämä on ehdottomasti yksi lempikuvistani isovanhemmistani.

Kruunuhäillä on tulevassa romaanissa rooli useammassakin kappaleessa.

Kirjoitusprosessin aikana kuulin sattumalta, että YouTubeen oli ilmestynyt video Luovan kruunuhäistä. Katsoin sen monta kertaa hämmästyneenä. Edelleen ihmettelen.

Miten tämä video ilmestyi YouTubeen juuri silloin kun minä kirjoitin kirjaa?

Näin isovanhempani elävinä, ja vielä väreissä. Tämä on yksi erikoisista sattumista mitä kirjoitusprosessin aikana on tapahtunut. Ei ainoa, mutta yksi niistä.

Mumma ompeli kruunuhääpukunsa itse sisarensa Alman Kanadasta lähettämästä kankaasta. Mumma käytti siitä nimeä taftisilkkikangas.

Lukion vanhojentanssipäivänäni 1991 pidin mumman kruunuhääpukua.

Äitini on säilyttänyt anoppinsa pukua kaikki nämä vuodet. Nyt kun sitä tutkin, se on edelleen lähes priima. 62 vuotta vanha puku.

Kyllä vihreä siirtymä ja kiertotalous pitäisivät tällaisesta muodista. Neljä sukupolvea nyt ainakin voisi käyttää samaa juhlapukua, kunhan se on kunnon materiaaleista valmistettu ja hyvin säilytetty.

Luovan kruuhuhäät 1961 löytyy YouTubesta:

https://www.youtube.com/watch?v=kgSFopwGDog

 

Iso kiitos videosta nyt ainakin Kurikkaseura, Kurikan museo sekä Olavi Kandolin!

 

Kruunuhäät on Länsi-Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle suosittu, usein monipäiväinen juhla jossa perinteisen hääseremonian ympärille kootaan muitakin paikallisen kansanperinteen teemoja kuten kansanmusiikkia, kansantansseja, kansallispukuja, hevosajoneuvoja sekä perinneruokien ja -juomien kuten sahdin tarjoilua. Hääparit voivat olla aidosti vihittäviä tai amatöörinäyttelijöitä, ja samoissa kruunuhäissä pareja voi olla useampiakin. Kutsuttujen häävieraiden lisäksi paikalle otetaan maksullisia ”kuokkavieraita”, joilta saaduilla tuloilla tapahtumaa kustannetaan.

Alun perin aidoista pohjalaisten mahtisukujen hääseremonioista alkanut kruunuhääperinne oli katketa 1900-luvun alussa kirkon vastustaessa niiden synnillistä menoa. Juhlintaa hillitsi myös vuosina 1919–1932 voimassa ollut alkoholikieltolaki. 1900-luvulla kruunuhääperinnettä pitivät näytösluontoisesti yllä etenkin pohjalaismaakuntien nuorisoseurat ja muut maaseudun yhdistykset, ja niitä järjestettiin kesäisin. Suuriin kruunuhäihin saattoi osallistua tuhansia ihmisiä.

Kruunuhäiden keskeisiä elementtejä on morsiamen näyttävä pukeutuminen morsiuskruunuineen.

Ruoat, juhlatilojen koristelut ja muut tarvittavat asiat valmistellaan usein talkoovoimin.

1800-luvun pohjalaishäitä saattoivat tulla häiritsemään kuokkavieraina ”häjyt” eli puukkojunkkarit; tätäkin perinnettä on saatettu myöhemmissä kruunuhäissä pitää yllä kuvaelmien muodossa. Kuokkavierailla on kruunuhäissä ollut merkittävä rahallinen merkitys: häiden kutsuvieraat ovat päässeet ilmaiseksi, kun taas kutsuvierailta on peritty maksu tarjoiluista ja erikseen jopa morsiamen tanssittamisesta. Näin kruunuhäät olivat usein voitollisia tapahtumia.

Lähde:Wikipedia

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *